Ketkä ovat nykyajan diktaattoreita?

Valitettavasti diktaattorit ovat edelleen olemassa useissa maissa, vaikka demokratia onkin globaalisti yleisin hallitusmuoto. Diktaattorin määritelmä voi vaihdella, mutta yleensä diktaattorit johtavat autoritäärisesti, rajoittavat poliittisia vapauksia ja ihmisoikeuksia, ja pitävät vallan itsellään ilman demokraattista vastuuta.

Yksi tunnetuimmista nykyisistä diktaattoreista on Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un, joka on jatkanut perheensä tiukkaa autoritääristä hallintoa.

Toinen esimerkki on Syyrian presidentti Bashar al-Assad, joka on pitänyt valtaa vuodesta 2000 lähtien ja jonka hallinto on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin Syyrian sisällissodan aikana.

Vladimir Putin on ollut Venäjän johtohahmo vuodesta 1999 lähtien, ensin presidenttinä, sitten pääministerinä, ja jälleen presidenttinä. Hänen hallintonsa on ollut merkittävien poliittisten vapauksien ja ihmisoikeusrikkomusten kohteena.

Taulukossa nykyisiä johtajia, jotka usein luokitellaan diktaattoreiksi tai autoritäärisiksi johtajiksi. On tärkeää huomata, että tulkinta siitä, ketkä lasketaan diktaattoreiksi, voi vaihdella.

JohtajaMaaVuosi jolloin tuli valtaan
Kim Jong-unPohjois-Korea2011
Bashar al-AssadSyyria2000
Vladimir PutinVenäjä1999
Xi JinpingKiina2013
Rodrigo DuterteFilippiinit2016-2022
Nicolás MaduroVenezuela2013
Recep Tayyip ErdoğanTurkki2003 (Pääministerinä), 2014 (Presidenttinä)
Alexander LukashenkoValko-Venäjä1994
Teodoro Obiang Nguema MbasogoPäiväntasaajan Guinea1979
Ali KhameneiIran1989
Salman bin Abdulaziz Al SaudSaudi-Arabia2015
Abdel Fattah el-SisiEgypti2014
Hun SenKambodža1985
Ilham AliyevAzerbaidžan2003
Paul KagameRuanda2000
EritreaIsaias Afwerki1993
Muammar GaddafiLibya1969-2011
Miksi kansa ei nouse diktaattoreita vastaan?

Kansan vastarinnan tai kapinan puuttuminen diktaattorien alaisuudessa johtuu useista tekijöistä:
Pelko: Diktaattorit usein ylläpitävät valtaansa pelon ja väkivallan kautta. Ihmisiä, jotka vastustavat hallitusta tai yrittävät muodostaa oppositiota, saatetaan vainota, vangita, kiduttaa tai tappaa. Tämä luo ympäristön, jossa ihmiset pelkäävät avoimesti vastustaa hallitusta.
Propaganda ja sensuuri: Diktaattorit hallitsevat usein tiedonkulkua. He voivat hallita mediaa ja internetiä ja levittää propagandaa, joka ylistää hallitusta ja demonisoi oppositiota. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset eivät ymmärrä täysin, mitä hallitus tekee, tai että he uskovat hallituksen olevan parempi kuin se todellisuudessa on.
Puute järjestäytymisestä: Tehokas vastarinta tai kapina vaatii yleensä jonkin verran järjestäytymistä. Diktaattorit voivat tehdä järjestäytymisen vaikeaksi tai mahdottomaksi rajoittamalla kokoontumisvapautta, hajottamalla oppositioryhmät tai vakoilemalla kansalaisia.
Taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet: Joissakin tapauksissa, ihmiset voivat sietää diktaattoria, koska he pelkäävät, että vastarinta tai muutos voisi johtaa vielä huonompiin oloihin, kuten sotaan, nälänhätään tai taloudelliseen romahtamiseen.
Kansainvälinen tuki: Joissakin tapauksissa, diktaattorit voivat pysyä vallassa, koska he saavat tukea muilta mailta, jotka näkevät heidät strategisina liittolaisina tai vakaana voimana alueella.
On tärkeää huomata, että diktaattoreita vastaan on noustu monissa maissa, usein suurin henkilökohtaisin riskein. Monet ihmisoikeusaktivistit, poliittiset dissidentit ja tavalliset kansalaiset ovat kamppailleet rohkeasti vastustaakseen sortoa ja edistääkseen demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Jätä kommentti